Ihmisille ja kuoriaisille
Järvenpään taidemuseossa nähdään puutarhojen kätkemiä salaisuuksia näyttelyssä Ihmisille ja kuoriaisille – Puutarhan salaisuus. Astu puutarhojen lumoon, hehkuvien kukkien, kasvien ja puiden siimekseen. Suomen taiteen kultakauden ajan taiteilijoiden rakastetut maalaukset ja kolme nykytaiteilijaa kutsuvat levähtämään, virkistymään ja nauttimaan, ja avaavat näkymiä myös puutarhan salatumpiin osiin, mullan alle, hyönteisiin, ja ihmisen ja luonnon suhteeseen. Ihminen sekä vaalii, viihtyy ja kasvattaa, mutta myös tuhoaa, muuttaa ja kadottaa.
Näyttely on esillä Järvenpään taidemuseolla 13.2.-28.8.2022. Taidemuseo sijaitsee aivan lähellä juna-asemaa Järvenpään kirjaston alakerrassa.
Näyttelyssä nähdään teoksia Eero Järnefeltiltä, Venny Soldan-Brofeldtilta, Helene Schjerfbeckiltä, Pekka Haloselta, Magnus Enckelliltä ja Albert Edelfeltiä. Lisäksi mukana on kolme nykytaiteilijaa: Pasi Rauhala, Tamara Piilola ja Liisa Hilasvuori.
Vennyn suloiset kukkataulut
Venny Soldan-Brofelt (1863-1945) tunnettiin kirjailija Juhani Ahon puolisona ja 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä pronssia voittaneen ”Heränneitä” teoksen maalaajana. Venny myös piirsi, kuvitti, teki pienoisveistoksia, kameekoruja ja jopa huonekaluja.
Vennysta kasvoi boheemi ja hän sai opiskella taidetta, kasvatus oli ennakkoluulotonta. Hän oli uranuurtaja lastenkirjojen kuvittajana. Minna Canth on todennut Vennysta tämän olevan “intelligentti nainen, vaikkakaan ei nuori ja kaunis ja käy jotenkin huolimattomasti puettuna”. Hän oli 1890-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosina erittäin arvostettu taiteilija, joka puhui teoksillaan vahvasti suomalaisuuden puolesta.
Sotavuosina hän maalasi lukuisia kukkatauluja välttämättömiä ruokatarvikkeita vastaan ja niissä oli jotain väritaiteellisesti kiinnostavaa. Kukkatauluista on JÄrvenpään taidemuseossa koottuu herkkä ja viehättävä kokoelma.
Lähde Naistenaani.fi ja Riitta Konttinen: Boheemielämää
Tamara Piilolan upeat vihreät maalaukset
Tätä kuvatessamme oi Ukrainan sota juuri alkanut. Kukista muotoiltu sydän oli spontaani kukkainstallaatio Tamara Piilolan näyttävän teoksen edessä.
Tamara Piilola (s. 1977) maalaa öljyväreillä, mutta teokset muistuttavat paikoin vesivärimaalauksia. Järvenpään Taidemuseossa esillä olevat maalaukset ovat suurikokoisia ja kasvit sekä vihreys ovat runsaasti esillä.
Oma tyyli ja aihe on vakiintunut Kuvataideakatemiassa ja vuonna 2016 hänet palkittiin Pro Arte -tunnustuksella.
Puutarhan merkitys ennen ja nyt
Puutarhan merkitys on korostunut kriisien aikana ja siitä on muotoutunut paikka, jossa ajatukset voi päästää irti hetkeksi arjen askareista. Jo 1900-luvulla puutarhakulttuuri oli korostunut ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisöissäkin viljeltiin erityisesti sekä hyöty- että koristekasveja. Puutarhaa pidettiin osana kodin taiteellista kokonaisuutta, se oli ikään kuin jatkumo ja muodosti visuaalisen ja sosiaalisen elämän keskipisteen.
On jokavuotinen ihme kun kevät saapuu, kuinka voimakas on kasvun ihme ja kuinka vihreä valtaa luonnon vuodesta toiseen harmauden keskeltä. Leikkokukkia asetellessa voi päästä kukkaflowhun, tilaan jossa kädet tekevät ja kaikki muu ympäriltä katoaa. Puutarhassa töiden lomassa voi päästä samanlaiseen tunnelmaan. Voimme jokainen luoda pihastamme ja parvekkeesta oman taiteellisen paikan.