Meidänkin perheessä vietettiin koulun päättäjäisiä juhlavissa merkeissä. Ei vielä ylioppilasjuhlia, mutta esikoinen päätti peruskoulun. Koko viikko oli ”Ysien juhlaa” tansseineen ja gaaloineen ja huipentui juhlavaan päättötodistusten jakoon Järvenpää-talon lavalla. Nuoret olivat pukeutuneet tummiin pukuihin ja juhlamekkoihin.
Myös keskimmäinen päätti alakoulun ja siirtyy ensi vuonna yläkouluun. Sekin on merkittävä etappi opintiellä. Kuutosetkin kukitettiin kauniisti kevätjuhlassa ja heille järjestettiin oma läksiäiskahvitilaisuus.
Nyt näihin koulun päättäjäisiin ja varsinkin vanhimman peruskoulun päättötilaisuuteen liittyi minulla iso haikeus. Mihin aika on ihan oikeasti mennyt? Olenko ollut riittävästi läsnä ja tukena? Nytkin tätä kirjoittaessa alkaa kurkkua kuristamaan.
Suhtaudun työhöni välillä kuin se ei olisi työtäni. En osaa aina erottaa työtä ja vapaa-aikaa. Elän kukkien kanssa ja jollain lailla moni tekeminenkin liittyy niihin. Puutarhan rapsutus, kirjoittaminen ja valokuvaaminen, sisustaminen, matkustaminenkin. Lapseni ovat tottuneet, että kotona on aina kukkia, saatan tehdä kranssia olohuoneen lattialla tai että kun he koulusta tulevat, onkin paikalla pikkuruinen kuvausryhmä ja kasa ruusun terälehtiä keittiön pöydällä. Luulen, että tämä piirre yhdistää monia meitä yrittäjiä ja varsinkin luovan alan tekijöitä.
Mutta olenko ollut lasteni tukena riittävästi vai vain kukat mielessä? Sitä pitää tietenkin myös kysyä heiltä itseltään. Keskimmäisen vastaus oli “olet ja et”. Vanhin vastasi ”olet ollut, aina siellä missä sua on tarvinnutkin, ehkä välillä vähän myöhässä :)”.
Meidän kaikista pojista on kasvamassa hienoja miehiä. Loppujen lopuksi omat ratkaisut jokainen tekee itse.Kartanon koulun rehtori Helinä Perttu kiittikin 9.luokkalaisia yhteisestä taipaleesta minusta hienoilla sanoilla: ”Elämä näyttää monet kasvonsa meille jokaiselle, mutta omalla asenteellasi voit vaikuttaa monin osin tapaasi toimia ja saavuttaa tavoitteesi.”
Tämä kirjoitus piti julkaista jo eilen, juhlapäivänä, mutta en ehtinyt. Kuskailin lapsia harrastuksiin ja tänään teimme retken upeaan kukkivaan Haagan alppiruusupuistoon <3
Kuvat on ottanut meidän Sanna Rasku ja paikka on Niemisen Puutarha. Asetelmassa on jättilaukkaa, ritarinkannuksia, elefantinheinää, ruusuja, pionia, asteria, vihreää ´Green Trick´neilikkaa ja eukalyptusta.
Mukavaa ensimmäistä lomaviikkoa kaikille niille joilla se alkaa.
Saija//
