Saijan Blogi

Etusivu  |  Saijan Blogi

Jouluhaaveilija

Hyggeilijän joulu tuoksuu havuilta, kahvilta, itsetehdyiltä (tai ainakin valmispakasteista) leivonnaisilta. Se tuntuu lämpimältä villapaidan sisällä ja kynttilöiden äärellä. Se kuulostaa hiljaiselta ja vieno vanhahtava joulukappale soi taustalla.  Se näyttää vihreältä ja valoisalta, siivottukin on mutta martta-ideologian mukaan ”jos vietät joulun kaapissa, siivoa se”.

 

Terassilla hyggeilyä

Meidän takapihan terassilla on lasit, muttei se ole kovin lämmin talvella. Se on silti minulle paikka, jossa voin viettää tovin jos toisenkin, villapaitojen ja peittojen määrää lisäillen. Aamun auetessa ja kahvit lapaset kädessä tai illan hämärässä kynttilän ja ulkotulen valossa, voi vierähtää istuskellessa tuntikin helposti.

Nyt kun kesän kukat ovat väistyneet, voin lisätä vihreyttä helposti havukasveilla. Ja onhan isoksi kasvanut ulkomurattikin vielä aivan vihreä.

Lyhdyillä saat helposti valoa ja lämpöä. Erilaiset ja -kokoiset lyhdyt sopivat lattialle ja matalalle sohvapöydälle. Korissa on havunippu tuomaan tuoksua ja vihreää.

Ihan paras jouluherkku on joulutorttu ja nimenomaan juuri paistettuna. Ja kuinka helppo! Vaikeusastetta voi sitten lisätä kokeilemalla erilaisia taikinan taittelutapoja. Joka vuosi saattaa putkahtaa uusi muoto ja joulutorttu saa ihan uuden lookin taas.

Joulutorttu meidän perheessä tarvitsee ehdottomasti päällensä tomusokeroinnin.

 

Prinsettia on joulutähti, jonka kukinto on hiukan pienempi perinteiseen suureen verrattuna. Tässä kiva pinkki versio, jollainen piristää jo punaiseen ja vaaleanpunaiseen tottuneen joulutähteilijän kotia. Tiesittekö muuten, että iso osa joulutähdistä on kasvatettu Suomessa suomalaisilla puutarhoilla. Joulutähti on herkkä kasvi ja se saattaa kärsiä helposti pitkistä kuljetusmatkoista, Siksi kotimainen joulutähti on laadultaan aina vailla vertaa.

 

Pikkusypressit on istutettu juomalaseihin.

Sypressit tarvitsevat paljon kosteutta, sen ei pidä päästä kuivahtamaan.

 

Nobiliskuusen oksa ja eukalyptus koristavat kerrosvatia, josta piparkakut ja herkut tarjoillaan.

 

Kaunista viikonloppua! Tänään voi ihan hyvin jo vaikka tuoda joulukuusenkin kotiin, minäkin taidan tehdä niin.

Saija//

Pikkujoulukausi on nyt parhaimmillaan. Meillä kotona on tapana viettää pikkujouluja jo ennen varsinaista aattoa. Silloin koko perhe täteineen ja serkkuineen kokoontuu ja on meillä käynyt joulupukkikin joskus ennakkoon. Itse joulu on niin pieni hetki, että siitä kannattaa nauttia mahdollisimman monena päivänä jo etukäteen.

Kukkakoulumme kauniiseen keittiöön katoimme pikkujoulukahvit Iittalan Taika-astiaston ympärille. Kastehelmi kynttilälyhdyt, punaiset Kartio juomalasit ja Aallon ruusukullan värinen tarjoilukulho sopivat lämpimiltä sävyiltään tähän värimaailmaan myös loistavasti. Kaikki astiat ovat Iittala Outlet Järvenpäästä.

Pöytäasetelma on toteutettu muratin versoista ja joukkoon on aseteltu ruusuja ja niiden terälehtiä, punaisia marjoja (ilex tai kuismanmarja ovat parhaita) sekä hentoa leikkovihreää ”unelmaa”.

Pieni kattauksen yksityiskohta on callunasta sidottu minikimppu jokaisen lautasen viereen. Jos callunaa ei enää löydy, niin voisin yhtä hyvin tehdä pikkukimpun vaikka unelmasta tai ilexin piniestä marjaoksista. Kerrosvati on meidän omassa valikoimassamme. Samoin korkeat kynttilänjalat.

Jos pikkujoulupöytääsi sopii paremmin kimppu saa helposti samalla värimaailmalla kauniin jouluisen pikkujoulukimpun. Tämä suloinen puketti on tämän viikon viikkotarjouksemme ”Pikkujoulukimppu 25 €”.

Mukavaa viikonloppua ja nautiskelua lähestyvästä juhlakaudesta.

Saija//

Syksyinen päivä saa väriä värikkäistä minikimpuista

Harmaassa marraskuussa voi piristää itseään ja kotia pienillä minikimpuilla.

Iittalan Ultima Thule juomalasit toimivat kätevästi pikkumaljakoinakin. Kokosimme Iittala Outlet Järvenpään kanssa kahvikattauksen syksyisissä sävyissä. Kaffet juodaan Teeman harmaista kupeista ja katseenvangitsijana toimii Oiva Toikan Pekkasiini-lintu.

Pekkasiini-linnun ympärille on kiepaistu villiviinin versosta kevyt kranssi. Jos pihallasi kasvaa villiviiniä tai muuta köynnöstä, on sieltä helppo napata muutamia oksia, niissä ei enää ole lehtiäkään. Alvar Aallon kuparin väriseen maljakkoon on laitettu olkikukan kukintoja ja viljoja.

Minikimput

Punainen kuisman marja ja oksaneilikka sekä oranssihtava kengurunkäpälä ovat tuoreita, mutta kuivuvat sellaiseksi, tummuvat vain. Pieni oksa on aivan ihanaa materiaalia, jota kuivakukkavalikoimissamme on myynnissä. Se on nimeltään Italianvarputyräkki (Euphorbia spinosa). Ja tietenkin mukana on ripaus lempimateriaaliani; ruskeaa metsäsaniaista, ruskeaa. Kuparinväriset kurpitsat ovat oikeita vahattuja minikurpitsoja.

Kakkukin sävy sävyyn

Syksyinen upea kakku on Mannilan konditoriasta Järvenpäästä.

Villiviinikranssiin on kiinnitetty juuttinarulla muutama heinä, vilja ja saniaisen oksa.

Harmaudesta selvitään kauniiden asioiden avulla

Minä en ole ollut harmissani tästä syksyn harmaudesta, vaikka paljon ihmiset pimeydestä kyllä kärsivätkin. Aika kiva on käpertyä kotona takkatulen ääreen ja sytyttää kynttilät, nauttia vaan hiljaisuudesta. Kauniit asiat kotona, kuten kukat ja kivat astiat, tekevät hyvän mielen.

Ulkonakin on ollut tosi lämmintä viime päivinä ja uskokaa tai älkää olen istuttanut monta puuta ja pensastakin sekä ison kasan vielä kukkasipuleitakin. Maa on ollut vielä ihan sula ja puutarhassa voi hääriä. Ja kun alkaa hämärtää olen laittanut ulos vielä tulet. Ei tämä syksy niin mahdotonta ole! Tästä selvitään!

Kukkatalolla valmistaudutaan nyt innolla lauantain tuleviin Joulumarkkinoihin. Tervetuloa, tule nauttimaan tunnelmasta ensi lauantaina 23.11.2019 klo 10-15.

 

Saija//

 

 

 

 

Sain keväällä sykähdyttävän sähköpostin. Haluaisinko tehdä marraskuussa Ateneumissa avautuvien näyttelyiden yhteyteen  viikottain vaihtuva kukka-asetelman. Ah, haluanko? Voiko kauniimpaa paikkaa floristi toivoa ja missä seurassa.

Jokainen suomalainen tuntee varmasti Helene Schjerbeckin ja ainakin hänen modernit omakuvansa sekä maalauksensa Toipilas (1888). Nyt Schjerbeckin taiteeseen on mahdollisuus tutustua laajemmin Helsingin Ateneumissa tammikuun lopulle saakka.

Helene Schjerfbeck ja Ruoveden taiteilijat Ateneumissa

Ateneumissa avautuu perjantaina siis kaksi upeaa näyttelyä. Maailmalta löysin itseni –  näyttely kertoo, kuinka Helene Schjerfbeckistä (1862-1946) tuli Helene – kuinka lahjakkaasta oppilaasta kasvoi yksi historiamme vaikuttavimmista taiteilijoista. 1880 Helene lähti Pariisiin ja näyttely keskittyykin hänen matkavuosiinsa Ranskassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa.

Taiteilijoiden Ruovesi  – näyttely keskittyy Pirkanmaalla sijaitsevan Ruoveden ja sen ympäristön houkuttelemien taiteilijoiden tuotantoon 1820-luvulta alkaen.  Kaikkia seudulla toimineita taiteilijoita yhdistää kiinnostus paikan henkeä, sen luontoa, ihmisiä ja kulttuuria kohtaan. Miten tämä on vaikuttanut Ruovedellä työskennelleiden taiteeseen?

Ruovedellä on retkeillyt mm. Werner Holmberg (1830–1860),  Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) ja Hugo Simberg (1873–1917). Luonto on kaikissa töissä vahvasti läsnä.

Upea rakennus keskellä Helsinkiä

Ateneum-rakennuksen juhlallisia vihkiäisiä on vietetty marraskuun 18. päivänä vuonna 1887.Alkujaan Ateneum-rakennuksessa toimi Suomen Taideyhdistyksen kokoelmat sekä piirustuskoulu sekä Suomen Taideteollisuusyhdistyksen kokoelmat ja taideteollisuusalan oppilaitos. Rakennuksen julkisivun keskeisimmällä paikalla, sen päätykolmiossa, esiintyy kuva Taiteen jumalattaresta seppelöimässä toisella kädellään taidetta, toisella puolestaan taideteollisuutta.

Kukat Ateneumissa

Näyttelyn yhteydessä on kolmanteen kerrokseen avattu kahvila, joka on sisustettu 1800—luvun huonekaluilla ja astaiatkin ovat vanhoja kauniita posliinikuppeja. Seinä koristaa kolme 1900-luvun alun ryijyä. Täällä kahvilassa on koko näyttelyn ajan esillä viikottain vaihtuva kukka-asetelma, jonka toteutuksesta me vastaamme.

 

Inspiraatio kukka-asetelmalle

Floristina inspiraatio löytyy pienistä asioista. Tänne kauniiseen kahvilaan tunnen sopivan lämpimät murretut sävyt, joita löytyy myös kauniista seinäryijyistä. Symmetrisyys on ominaista koko rakennukselle, se vaikuttaa asetelman muotoon myös. Ja tietenkin itse näyttelyt. Niihin pääsen tänään avajaisissa paremmin tutustumaan ja tulevina viikkoina voi vaikutukset nähdä Ateneumin vaihtuvissa kukka-asetelmissa.

Taide on yksi tapa pysähtyä ja nauttia hetkestä. Paikkana Ateneum saa minut huokaamaan ja rauhoittumaan. Sitä taitoa olen opetellut erityisesti tänä syksynä ja olen hiukan oppinutkin.

Mukavaa tunnelmallista loppuviikkoa, kynttilät ja takkatulikin saavat lämpöisen olotilan.

Saija//

 

Lähde https://ateneum.fi/

 

 

 

 

Sunnuntaina juhlitaan isejä!

Tämän päivän isä on osallistuva ja tasa-arvoinen mies perheessä, jonka rooli perheen vastuunkantajana on mielestäni yhtä suuri kuin äidillä.  Isänpäivä näkyykin kukkakaupassa jo hyvin tärkeänä juhlapäivänä. Isiä muistetaan ja heille halutaan luoda ikimuistoinen ja lämmin hetki. Tehdään ruokaa, yllätetään ja aamukahvit Keskarin kera vuoteeseen kannetaan. Kukkakimppukin on oma nätä varten hankittu.

 

Isänpäiväkimppu on eksoottinen

Meidän tämän vuoden Isänpäiväkimppu on kestävä, voimakas, eksoottinen proteakimppu.

Protea on puuvartinen kasvi, jota tavataan paljon Afrikassa. Se onkin Etelä-Afrikan kansalliskukka. Luonnossa protea kasvaa n 1m korkuiseksi. Leikkokukkana protea tulee meille Hollannista.

Isänpäiväkimpussa jylhään proteaan on yhdistetty heiniä ja punertavaa eukalyptusta sekä ruostekukan siemenkotia. Protea kestää hyvin pitkään maljakossa ja sen voi kuivattaa kauniiksi koristeeksi maljakkoon.

Lauantaina ja sunnuntaina palvelemme ihan normaalistai (la klo 8-18 ja su klo 9-18). Tervetuloa!

 

 

Onnea kaikki upeat ISÄT!

Saija//

Tämä koristeheinä (Cortaderia selloana) on ollut muutaman vuoden hittituote sisustuksessa. Se tulee meille yleensä Hollannista, mutta kyllä sitä voi kasvattaa myös koto-Suomessakin. Tätä haluttua koristeheinää saa nyt meidän verkkokaupastakin. 

Tämä vuonna Hollannissa oli “huono pampaheinävuosi”  koska siellä kuulemma satoi enemmän. Itse olen ostanut muutaman mukulan jostain puutarhamessuilta keväällä, mutta se ei kyllä ihan pampaheinäksi asti kasvanut puutarhassani. Kaunis ruohotupsu kuitenkin. Sen sijaan Helsingin talvipuutarhassa oli tänä kesänä(kin) upeat istutukset, joita somisti mm. komeat pampaheinät. Eli ilman muuta kannattaa kokeilla myös kesällä puutarhakasvina.

Pampaheinä kattauksessa

Tämä syksyinen kattaus on koottu pieniin tuikkukippoihin, Sinertävä hortensia, vihreä revonhäntä ja valkoinen kuismanmarja saa kivaa rouheutta heinistä. Pampaheinä myydään usein tuoreena,mutta kuivuu kauniin vaaleanruskeaksi ja pörhöiseksi.

Käytä hyväksesi pituutta

Pampaheinät ovat korkeita, ne sopivat kauniisti vaikka lattiamaljakkoon. Koska vettä ei tarvita, voit huoleti käyttää astioina melkein mitä vain sisustukseen sopivaa. Tässä puuvillan oksat on yhdistetty korkeisiin heiniin.

 

Lasin sisälle talvinen tunnelma

Voit koota kivan kollaasin korkean lasin sisälle erilaisista kuivista ja kuivuvista materiaaleista. Pampaheinä on tässä saanut kaverikseen olkikukkia, koivunoksia, puuvillaa, ruskeaksi maalatun oksan sekä kullanvärisiä marjoja.

Heinät riviin

Raikas ja yksinkertainen koristelu voisi olla vaikka putkimaljakoihin asetellut eukalyptukset ja pampaheinät sekä muut pikkuisemmat luonnon- tai kukkakaupan viljellyt heinät. Tämä eukalyptus Baby Blue lajike on kasvutavaltaan “jäykkää” ja kuivuu sellaiseksi helposti. Asettelet sen vain maljakkoon.

Kranssin täydellinen somistaja

Tämän hetken trendikkäin kranssi on lennokas ja epäsymmetrinen. Kietaise kimppu käteesi ja kiinnitä se ohueen kranssipohjaan. Tässä koristeessa ei ole pampaheinää, mutta oikein hyvin voisi olla, Voit muuten kurkata meidän IGTV:stä tämän kranssin teko-ohjeen.

Väriä elämään

Värjätyt kuivakukat tekevät taas uutta tulemistaan, niin myös pampaheinissä löytyy kirkkaita, värikkäitä yksilöitä. Miten olisi petroolinsininen? Itse haaveilen vaaleanpunaisesta.

Mukavaa torstaita kaikille!

Saija//

 

 

 

 

 

 

Tämä värimaailma viehättää nyt.  Lila, vaalea koralli, puuteri, persikka, ruskea, nude. Kuivien ja tuoreiden materiaalien yhdistäminen. Luonnonmateriaalien tuominen kimppuun, Erilaisten kukkien käyttäminen pieninä määrinä, ei mitään yhtä hallitsevaa.

Tämä kimppu on sidottu morsiuskimpuksi ja samaa värimaailmaa ovat pienet kimput, joita voi käyttää pöytäkukkina.

Ne ovat kaikki erilaisia, kahta samanlaista ei ole.

Kukat joita käytin näissä: vaaleanlila (milka) ruusu, ruskea neilikka, vaaleanpunainen siankärsämö, punalehtinen purppuraheisiangervo (puutarhasta), vahakukka, ruostekukan siemenkota, eustoma, eukalyptus, unelma (leikkovihreä tuo tumma) ja punaluppio.

Tänään on harmaata. Ihailin juuri ystäväni kuvia Lapista, jossa oli syysloman retkikuvat aivan lumisia! Kohta meilläkin, mutta vielä odotellessa voi… edelleen vaikka istuttaa niitä kukkasipuleita!

Mukavaa viikkoa!

Saija//

Kuva Jani Pihlaja, Suomen Kukkakauppiasliitto

Hopeaa Eine-Marialle Kukkasidonnan Suomenmestaruuskilpailuista Seinäjoelta

Viime viikonvaihteessa kisattiin Käsityömessujen yhteydessä Suomen parhaan kukkasitojan tittelistä. Kilpailun voitti Säde Alanen ja kolmanneksi sijoittui Jenni Perttola. Hopealle ylsi neljän kilpailutyön jälkeen meidän upea floristimestarimme Eine-Maria Nieminen.

Kuva Jani Pihlaja Suomen Kukkakauppiasliitto

Veistos – Ylistys käsityölle

Kilpailutyö oli ennaltavalmisteltava eli kilpailija toi kaiken tarvittavan tullessaan ja oli saanut tehdä rakenteen valmiiksi. Työn aihe oli Veistos – Ylistys käsityölle. Eikun veistos oli 2 m korkea ja pohjan rakenne oli tehty jättitatarin oksista ja ne oli päällystetty matonkuteilla. Kukat oli aseteltu suppiloihin, jotka oli tatarin varsista pätkitty ja päällystetty matonkuteella. Työssä oli paljon luonnonmateriaalia, kuivaa saniaista, heiniä, maitohorsmaa sekä erilaisia roosan ja puuterin värisiä leikkokukkia kuten daalia, ruusu, kärhö, lumimarja ja vaikka mitä ihanuuksia.

Kuva Interflora

Valoa syksyyn – kasvityö

Toinen kilpailutyö oli yllätystyö eli kilpailijat saivat aiheen ja materiaalit juuri ennen kilpiluaikaa. Töitä sai esivalmistella assistentin kanssa 1,5 h ja sen jälkeen työ sidottiin itsenäisesti, aikaa tähän oli 1h. Kasvityöhön oli annettu kynttelikkö, jota piti käyttää ja erilaisia ruukkukasveja. Eikun työ oli selkeä suorakaidemuoto, johon oli aseteltu erilaisia ananaskasveja ja sanikoita. Lisäksi siinä oli mm. callunaa ja hopealankaa. Eikun kynttelikkö oli kisan parhain pistemäärältään.

Kuva Jani PIhlaja Suomen Kukkakauppiasliitto

Kuva Jani Pihlaja Suomen Kukkakauppiasliitto

Kruunu talvimorsiamelle

Lauantaina kisan finaaliin jatkoi kuusi parasta ja vuorossa oli jälleen uusi yllätystyö. PIti tehdä ”Kruunu talvimorsiamelle”. Mallin päällä oli kaunis Boho Bridalsin hääpuku, jonka yläosa oli makramee-tyyppinen toppi.

 

Kuva Jani Pihlaja, malli Anne Ojatalo, mekko Boho Bridals, kampaus ja meikki Oona Tuomimäki

Kuva Interflora

Kuva Timo Punkari

Kimppu annettuun astiaan

Neljäs ja viimeinen kilpailutyö oli niinikään yllätystyö. Siihen annettiin jalallinen malja, joka piti käyttää kimpun maljakkona. Kimpun määritelmä kukkasidonnassa on se, että sillä on yksi hallitseva sidos ja että sen voi nostaa ja laskea maljakosta.

Eikun kimpun pohjana oli rautalangasta tehty verkko, johon oli pujoteltu punaista kanukkaa ja ruskeita mikadotikkuja, Kukat oli keskellä pääsääntöisesti keventyen reunoilla päin. Kimppu oli matala ja mittasuhteiltaan pienempi kuin maljakko.

Kuva Jani Pihlaja Suomen Kukkakauppiasliitto

Kuva Jani Pihlaja Suomen Kukkakauppiasliitto

Tärkeät taustahenkilöt

Tottakai kilpailuissa keskiössä ja tärkeimpänä ovat kilpailijat, mutta tarvitaan myös assistentteja, tuomareita, kilpailukomitea ja monta monta talkoolaista ja sponsoria, jotta iso tapahtuma saadaan aikaan.

Tuomaroinnin tehtävänä on laittaa kilpailutyöt paremmuusjärjestykseen pisteyttämällä ne. Tässä kisassa tuomareina toimivat Linda Johnsen Norjasta, Tiinä Räihä ja Pirjo Koppi (ei kuvassa). Kiitos heille arvokkaasta työstä!

Kilpailun järjesti Suomen Kukkakauppiasliitto, mukana oli monta yritystä ja tahoa auttamassa.

Kuva Jani Pihlaja Suomen Kukkakauppiasliitto

Mitalikahvit

Eikku tarjoaa kilpailumenestyksen kunniaksi mitalikahvit Järvenpään Kukkatalolla perjantaina 11.10 klo 10-16. Kaikki työt ovat nähtävänä silloin ja mestari itse antaa nimikirjoituksia.

Tervetuloa!

 

Vaikka on syksy ja juuri nyt kuivakukat viehättävätkin suuresti, voi itseään ilahduttaa muutamalla uudella viherkasvilla silloin tällöin. Tässä kivoja vaihtoehtoja kodin vihertämiseksi nyt.

 

Kurkuma

Kurkuma on eksoottinen viherkasvi, joka viihtyy myös kesällä ulkona. Se pitää valoisasta paikasta ja tuoreesta mullasta, mutta ei seisovasta vedestä. Itse asiassa minä sain omani kuolemaan alta aikayksikön, kun kastelin sen läpimäräksi (vesi seisoi hetken ruukussa).  Kukinto kestää tosi hyvin myös leikkokukkana ja pelkkää kukintoa onkin aina silloin tällöin myynnissä.

 

 

Kuningasbegonia

Eli begonia rex-hybridit on nimetty kasvitieteilijä Michael Begonin mukaan ha Rex tarkoittaa kuningasta. Kasvin lehdet ovatkin poikkeuksellisen koristeelliset. Lehtien muodot ja kuviot ovat moninaisia ja innostuneimmat keräilevätkin erilaisia lehtikuvioita.  Kuningasbegonia kukkii, mutta sen koristearvo on tosiaan enemmin lehdissä,kukinto on melko vaatimaton. Kasvi pysyy matalana ja on aika hidaskasvuinen.

Kuningasbegonia viihtyy valoisassa, muttei tykkää suoraa paahtavaa paistetta. Multa pidetään tasaisen kosteana, mutta vesi ei saa seistä ruukussa.

Ilmakasvit

Tämä trendikäs ja helppohoitoinen huonekasviryhmä on siitä poikkeuksellinen, että ne eivät tarvitse multaa tai erillistä istutusalustaa.  Ne pitävät hajavalosta ja suora, voimakas auringonpaiste kuivattaa niitä liiaksi. Kastelu on hiukan riippuvainen lajikkeesta, mutta itse ”kylvetän” kasveja silloin tällöin ja omani ovat jopa kukkineet. Iloinen yllätys! Ilmakasveista on olemassa erinomainen suomenkielinen kirja Living with Airplants (Johanna Vireaho, Annabelle Antas).

 

Lyyraviikuna

Lyyraviikuna kuuluu fiikusten sukuun ja on alkuperäisesti Länsi-Afrikan trooppisilta alueilta kotoisin. Se kasvaa luonnossa jopa 20 metriseksi puuksi, huonekasvinakin jopa 2 metriseksi.

Jotta lyyrafiikus kasvaisi kauniin muotoiseksi se tarvitsee paljon valoa. Multa kastellaan kunnolla kerralla ja annetaan sitten kuivahtaa ennen seuraavaa kastelua.

Alvejuuri

Tämä sanikka tai ”nahkalehti” on saniaiskasvi, joka hyvin viihtyessään saattaa kasvaa jopa 50 cm ja hyvinkin nopeasti. Kasvi viihty varjoisassa eikä tykkää suorasta auringonpaahteesta. Aivan kuten se kasvaisi metsässäkin puiden latvusten alla.

Kasvia kastellaan perusteellisesti joka kastelukerralla ja annetaan sitten kuivahtaa ennen seuraavaa kertaa. Sanikkaa tai alvejuurta voi lisätä jakamalla se keväisin mullanvaihdon yhteydessä.

 

Vihreää viikkoa toivottaen!

Saija//

Lähteet: Månsson; Ruukkukasvit, Vireaho, Antas; Living with air plants

puutarhan pöydällä on kukkia ja kynttilöitä.

Viikonloppupuuhia

Tämä kuva on muutama päivä ennen pakkasia. Aurinkoiset syyspäivät jatkuvat, mutta luonto ja puutarha on muuttunut astetta värikkäämmäksi.

Kylmät yöt ja pakkasen purema ei estä nauttimasta edelleen pihasta ja sen sävyistä. Nyt voi putsata paleltuneet ruukut ja kukat pois, laittaa daalian mukulat autotalliin odottamaan ensi kevättä, kantaa pelargoniat sinne tai sisälle (jos sulla on tilaa pelargoniat voi talvehdittaa myös sisällä).

Kukkasipulivalikoima on vielä runsas ja siellä on kivoja uutuuksia ja erikoisia lajikkeita. Tämä viikonloppu olisi oiva ajankohta istuttaa tulppaaneja, narsisseja ja näyttäviä laukkoja.

Eli jos sinulla ei vielä ole suunnitelmia viikonlopulle niin tässä ehdotus:

-vie kaikki paleltuneet kesäkukat kompostiin ja ota talteen säilytettävät mukulat

-istuta maahan kaikki ne kasvit ruukuista, jotka saattaisivat talvehtia (aina kannattaa kokeilla)

-istuta kukkasipuleita

-asettele puutarhan (ja kukkakaupan) kukkia pihapöydälle ja nauti kahvit pihalla. Kun touhuaa ensin, tarkenee oikein hyvin ottaa välikaffet pihalla.

-sytytä tulet pihatakkaan

 

Nämä karheat tyylikkäät betoniset matalat ruukut toimivat hyvin kokoajina pienille maljakoille ja (joulu-)palloille. (Kieltäydyn tehokkaasti ajattelemaan vielä joulua, mutta nämä pallot ovat kauniita).

 

 

Astioihin voi asetella myös luonnosta löytyneitä aarteita kuten tuohta tai joitain oksanrankoja. Erilaiset maljakot, tuikkukipot, pallot, kukat; kaikki ovat sulassa sovussa keskenään.

Tuo kaareva kynttelikkö on uutuus ja näyttää ihan “takoraudalta”. Superkaunis! Ja nyt tulee niin aikaisn jo hämärää, että ulkona voi hetken polttaa myös kynttilöitä, ennen kuin käperryt sisälle kuuman juoman ääreen..

Mun mielestä syksyn värit ovat – ei pelkästään oranssia ja keltaista – vaan lilan, viininpunaisen, tummanpunaisen ja violetin värejä. Ne sykähdyttävät tällä hetkellä. Tässä on käytetty ruusua, tummaa lilaa oksaneilikkaa, vahakukkaa, zinniaa eli oppineiden kukkaa, maksaruohoa (kiva ruskea lajike), leijonankitaa, törmäkukan siemenkotia, haavan pikkukäpyjä oksissa ja villiviinin versoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rentoa viikonloppua kaikille, nautitaan luonnosta ja puutarhasta, kirpeästä syysilmasta ja siemenkodista, ruskeista saniaisista ja oksankäppyröistä!

Saija//

Ps. Lisää nautiskelua on luvassa meidän perinteisessä Hyggeillassa torstaina 10.10 klo 17-19. Paljon kaikkea mukavaa luvassa.

X