syyskuu 2019

Etusivu  |  2019  |  syyskuu

Nyt on jo ollut vähän viileämpiä öitä ja päiviä ja vaikka kesäkukat tuntuvat vaan edelleen kasvavan ja kukkivan, voi olla kiva vaihtaa istutukset jo syystunnelmaan.

Tähän kodin sisääntuloon istutettiin kesäkukkien tilalle kanervia, hopealankaa, tädykettä, tulilatvoja ja koristekaaleja.

Pelargonit talvehtimaan

Vaikka pelargonit vielä kukkisivat, ne otettiin pois. Aion kyllä koittaa talvehdittaa osan pelargoneista autotallissa, jossa on noin 10 astetta ja pieni ikkuna. Katsotaan miten onnistuu. Talvehdittamiseksi tarvitaan 5-10 asteen lämpötila ja tosiaan hiukan valoa. Kastellakin pitää talvella, mutta vain ihan pienesti,  muutaman kerran talvehtimiskauden aikana. Keväällä kasvit kannatta leikata ihan lyhyeksi, jotta ne sitten tuuheutuvat ja haaroittuvat sekä kukkivat runsaasti.

Syyskukkia kesäkukkien tilalle

Pelargonien paikalle istutettiin koristekaalia ja tulilatvoja sekä jännän väristä ruskehtavaa kukonharjaa. Korkea kasvi keskellä on rungollinen pinkin värinen tädyke.

Tulilatvahan on ihan perinteinen ruukkukasvi, mutta se kestää hienosti ulkona ja kukkii pitkään Pakkasta se ei kestä. Kun yöpakkaset tulevat, vaihdan sen vaikkapa callunaan.

Koristekaaleja on valkovihreitä ja lilan sävyisiä. Ne kestävät myös pienen pakkasen, joten sopivat erinomaisesti syys ja loppukeäsn istutuksiin.

Kukonharja on kesäkukkakin, mutta koska sen kukinto kestää pitkään, se on oiva lisä syysistutuksiin. Se tarvitsee hieman vettä, ei kestä ihan kuivana. Kukonharja ei myöskään siedä pakkasta.

Pensastädyke on usein myös lila ja valkovihreäkirjavalehtinen. Se on periaatteessa ainavihanta kasvi, mutta en ole kuullut sen talvehtineen maassa tai kukkapenkissä. Tädyke kestää myös vähän pakkasta.

Syyskasvien runsastakin runsaampi valikoima

Vaikka joskus tuntuu, että syksyllä ruukkuun voisi laittaa vain kanervaa eli callunaa ja hopealankaa, ovat valikoimat nykyään moninaiset.

Hopealanka ja kanerva ovat huolettomia ja kestävät pakkasta. Molempia pitää kastella, kunnes ruukku jäätyy.

Hopeaputous on usein myös kesäkukkaistutuksissa  ja niin oli minullakin, sen kuitenkin jätin, se säilyy hienon näköisenä lähes koko talven niinikään.

Syklaami on erinomainen syyskukka, sillä se nauttii viileästä ja kukkii pitkään. Kastelusta pitää kuitenkin huolehtia eikä syklaami kestä pakkasta.

Krysanteemi on perinteinen ja ehkä se ensimmäinen syksyn tuoja kukkakaupassa. Sen kukinta on pitkä ja näyttävä, kunhan vain huolehtii ettei se pääse kuivumaan. Silloin uudet nuput eivät avaudu. Krysanteemi kestää hieman pakkasta.

Marjakanerva on kaunis ja pakkasen kestävä syyskukka. Tässä se on saanut kaverikseen tulilatvan ja kukonharjan. Taustalla oleva vihreä pallomainen on puksipuu, jonka aion kyllä istuttaa maahan. Mutta vielä se saa syyskuun ajan kaunistaa ruukkuistutusta.

Kanervissa eli callunoissa on paljon erilaisia värejä ja lajikkeita. Tässä on hieno vihreä versio, joka tuo mieleen metsän ja liekokasvit. Taustalla tummanviininpunalehtinen keijunkukka, joiden lehtien monimuotoisesta värimaailmasta löytyy juuri oikea sävy kaikkiin kukkaryhmiin.

Sylissäni tässä muhkea hopealanka, joka on jo ihan sellaisenaan kaunis kaikessa yksinkertaisuudessaan.

Seuraavaksi puutarhassa istutellaan kukkasipuleita ja aletaan haaveilemaan keväästä!

Ja tehdään vaikka pikakransseja! Lue täältä 5 minuutin kranssista.

Saija//

Keittiön ja kodin koristeeksi voi kukkasidontakurssilla tehdä heinämobilen eli roikkuvan koristeen.

Heinämobile keittiöön

Meillä on tulossa Kukkakoulussa kiva kukkasidontakurssi syyskuussa (24.9.2019 klo 17-19), nimittäin roikkuva koriste keittiöön, olohuoneeseen, terassille eli Heinämobile.

Paikanhan voi kotos vapaasti valita. Itse mietin tekisinkö lasitetulle terassille tällaisen, joulun lähestyessä siihen voisi laittaa vaikka valot ja ihan joulun tienoilla roikkumaan jotain kivaa jouluista.

Keittiön ja kodin koristeeksi voi kukkasidontakurssilla tehdä heinämobilen eli roikkuvan koristeen.

Hulavanne pohjaksi

Pohjana mobilelle tai ”kukkakattokruunulle”  (käy muuten katsomassa kesällä ulos tehty kukkakattokruunu täältä, tekniikka ja idea on aivan sama!) toimii loistavasti hulavanne. Pohja voi olla myös ihan mikä tahansa muu kranssipohja. Kovin paksua en ole itse käyttänyt, mutta esimerkiksi kuparinvärisestä sähköputkesta voi taivuttaa pohjan.

Ensin päällystin pohjan kevyesti/nopeasti kranssitekniikalla. Lopuksi kaikki roikkuvat materiaalit kiinnitetään tähän roikkumaan rautalangan avulla. Roikkuvien asioiden pituutta voi määritellä paikan suhteen, täällä näet aivan ihanan heinäisen mobilen, joka on tehty hyvinkin pitkistä materiaaleista.

Tässä olen käyttänyt saniaista ja luonnonheiniä sekä vihreää jättitatarin lehteä, joka kuivuu haaleaksi.

Keittiön ja kodin koristeeksi voi kukkasidontakurssilla tehdä heinämobilen eli roikkuvan koristeen.Ja tässä meidän Elinan tekemässä maanläheisessä mallissa on luonnonniintä ja heinien lisäksi muitakin kuivakukkia.

Keittiön ja kodin koristeeksi voi kukkasidontakurssilla tehdä heinämobilen eli roikkuvan koristeen.

 

Kaunis vihreä saniainen ruukussa tuo vihreyttä ja raikkautta keittiöön.

 

 

Kahvit maistuvat hieman paremmilta kaunnista keraamisista kupeista.

 

Keittiön ja kodin koristeeksi voi kukkasidontakurssilla tehdä heinämobilen eli roikkuvan koristeen.

Jos roikkuva versio on hankala, voidaan muuttaa ideaa hiukan ja tehdä tästäkin seinämalli. Ilmoittaudu Kukkakoulun kukkasidontakurssille ja nähdään kurssilla! Ilmoittaudu täältä.

Kaunista syyspäivää!

Saija

 

 

 

 

 

oksista ja kasveista on punottu kasviryijy työhuoneen seinälle koristamaan sitä.

Edellisessä postauksessa tehtiin kirjoituspöytänurkkauksesta viihtyisä kasvien ja kukkaryijyn avulla.

Kukkaryijy tai kasviryijy, seinävaate, syksyinen koriste seinälle. Tätä voisi kutsua monella tapaa. Materiaali on floraalista ja sen rungon muodostaa jättitatarin oksasta sahattu sopivan kokoinen pätkä, johon on kiinnitetty paperipäällysteistä rautalankaa “loimiksi”.

Paperipäällysteinen rautalanka on helppo käsitellä ja sen saa lukittua kerrosten välillä nopeasti kiepauttamalla se ympäri kerran tai kaksi.

Tatarin oksaan kiinnitin 5 kpl noin 2,5 metrin pätkiä.

oksista ja kasveista on punottu kasviryijy työhuoneen seinälle koristamaan sitä.

Itse punonta on helpoin tehdä pystyasennossa tai niin, että työ roikkuu seinällä tai vaikkapa kaapin kahvasta.

Materiaalina kasviryijyssä käytin jättitataria, heiniä luonnosta ja puutarhasta, apinanruohoa, maitohorsman siemenkotia sekä vähän eukalyptusta ja tuollaista vihreää kuivaa koristeoksaa (värjättyä).

Aina yhden oksan/heinän jälkeen kiepautin rautalangan kiinni napakasti ja vasta sen jälkeen laitoin seuraavan ”kerroksen”. Jos käytät ohuempaa materiaalia, sitä voisi laittaa useamman kerrallaan.

Näin edetään kunnes haluttu pituus on saavutettu. Helppoa ja kivaa!

oksista ja kasveista on punottu kasviryijy työhuoneen seinälle koristamaan sitä.

 

oksista ja kasveista on punottu kasviryijy työhuoneen seinälle koristamaan sitä.

 

oksista ja kasveista on punottu kasviryijy työhuoneen seinälle koristamaan sitä.

 

 

oksista ja kasveista on punottu kasviryijy työhuoneen seinälle koristamaan sitä.

Tässä työssä voisi käyttää myös erilaisia kuivakukkia ja oksia. Kuivakukat ovat muuten jälleen täällä, tule poikeeamaan ja katsomaan mitä  kaunista syksyistä valikoimistamme löytyy!

Kukkakoulun kurssitarjontakin on nyt syksyisen lämmin, ensi viikolla vietetään ilta syyskukkien parissa sekä kukkasipuleiden. Myös Järvenpään Opiston kurssit kannattaa kurkata, yhteityössä järjestetään seuraavaksi kukkavarjostin!

Aurinkoista perjantaita!

Saija//

Syyskuu

Nyt viimeistään koulut, arki ja työt ovat alkaneet ja arki rullaa. Ajatukset siirtyvät pikkuhiljaa myös sisälle ja kodin huoneisiin. Puutarhassa tosin on vielä niin lämmintä ja aurinkoista, ettei vielä oikein käsitä olevan syyskuu. Tuntuu, että pihan perennat ja kesäkukat ovat nyt vasta päässeet rehevään kasvuun.

Pienet asiat tuovat iloa ja motivaatiota arkeen. Kuten kauniisti sisustettu työpiste. Kilpipiilea ja luonnon heinistä ja kuivakukista sidottu kasviryijy ovat tämän kirjoituspaikan houkuttelevat osat.

 

 

 

 

 

Kodin helppo ja trendikäs viherkasvi

Kilpipiilea (Pilea peperomioides) on kestävä viherkasvi, joka on viime vuosina noussut trendikkääksi sisustuselementiksi kodin vihersisustuksessa. Kilpipiilea onkin helppo kasvi, kun vain huolehdit ettet kastele liikaa. Kasvi viihtyy valoisassa, muttei paahtavassa auringossa. Runsas hajavalo on sille mieluisinta. Multa saa kuivahtaa kevyesti kastelujen välillä. Kasvista ei tule kovin korkea, mutta se on aika nopeakasvuinen. Korkeutta hyvinvoivalle kilpipiilealle tulee max 40 cm. Piileoita on monia lajeja, kannattaa tutustua ja etsiä erilaisia lajikkeita kukkakaupassa vieraillessaan.

 

 

 

Kasviryijy seinällä on helppo tehdä itse, palataan tämän tekemiseen vielä lähempänä.

Vihko on O Honey Lemon mallistoa ja amppeli Bloomingvillen. Lautasmallinen amppeli vilahtaa myös pääsiäisen kuvissamme blogissa, löytyy täältä.

Korvakorut ovat Ihan Pihkassa-mallistosta ja niitä löytyy meiltä myynnistä, ovat ihan supersuosikit!

 

 

Vihreää energiaa siis uuteen viikkoon! Nautitaan arjen pienistä jutuista.

Saija//

X