helmikuu 2018

Etusivu  |  2018  |  helmikuu

Olisiko mitään luksuksempaa kuin yllättää ystävä tai puoliso kukkakylvyllä?

Tässä olisi helposti toteutettava idea, laajuuden voi itse päättää. Olipa ammeessa sitten vain muutamia terälehtiä tai seinään teipattu tuhansia kukkia, on lopputulos aivan varmasti sykähdyttävä.

Minusta ainakin olisi aivan mahtiajatus hiihtopäivän päätteksi, kuuma kylpy kukkasille, jes. Tämä hiihtolomaviikko onkin saatu olla auringon helliminä ja somevirrasta päätellen myös hyvin moni on päässyt auringosta (ja pakkasilmasta) nautiskelemaan hohtaville hangille.



Rentouttavaa  viikon alkua kaikille!

saija //

 

Olen aina ollut huono kastelemaan kasveja. Rakastan vihreää, tykkään hankkia viherkasveja, hankin niille kauniita ruukkuja ja sommittelen kauniisti. Mutta. En muista kastella niitä! En edes aina muista istuttaa niitä, vaan useimmat kasvini ovat (tosin ihan hyvin menestyvinäkin osa) suojaruukussa, jonne kastelen niitä.

Nyt aioin parantaa tapani. Haluan viherpeukaloksi, jonka kasvit kasvavat ja kukoistavat. Niistä tulee vihreitä ja kauniita isoja yksilöitä, joilla on luonne. Voin sanoa, että tämän hankin vuonna x.

Syksyllä saimme työyhteisöömme upean vahvistuksen, Kiiskisen Tiinan. Hän on todellinen tietopankki ja harrastaja ja kasvivalikoimamme onkin täynnä mitä kutkuttavampia uutuuksia ja erikoisuuksia viikko toisensa jälkeen. Tiinan myötä olemme koko porukka innostuneet viherkasveista vielä enemmän.  Minäkin, kuten huomaatte.

Makuuhuoneeni ikkunat avautuvat länteen ja pienempi ikkuna etelään. Huone on siis lähtökohtaisesti valoisa, mutta sinne ei suoraan paista.

Korvakeviikuna (Ficus Cyathistipula)(kuvassa oikealla) on kovalehtinen ja erittäin kestävä kasvi. Kasvi voi reilusti kuivahtaa kastelujen välillä ja sopii hyvin varjoisampaankin paikkaan. Toisaalta lehdet ovat niin paksut, että se kestää voimakkaampaakin valoa. Tämän kasvin olen unohtanut joskus todellakin kastella, muttei se ole ollut moksiskaan, muutama lehti on tippunut, ikäänkuin ”huomaa mut”!

Nukkumaija (Calathea bicajoux ”Pink Cobra”) sen sijaan tarvitsee kastelua useammin. Hyvä puoli on se, että huomaan välittömästi kun se tarvitsee vettä, sillä lehdet menevät vähän rullalle. Aluksi pelästyin, että nyt kasvi on menetetty, mutta se elpyy heti, kun saa vettä. Tällä nukkumaijalla on myös erityisen kaunis vaaleanpunainen kukinto.Kukkivia ruukkukasveja kuten keväsiä esikoita ja ruukkuorkideoija on mukava käyttää viherkasvien lisänä tuomaan väriä. Phalaenopsis orkideahan kestää pitkäänkin, esikot eivät ihan yhtä kauan. Mutta sain hyvän vinkin puutarhuriltamme, hän laittaa esikot aina yöksi jääkaappiin ja näin ne kuulemma kestävät tosi pitkään. Pitää vaan varata yksi hylly kukille jääkaapista, saunaoluet jääköön siis kauppaan.

Leikkovihreitäkin voi käyttää ”viherkasveina”. Nimittäin pikkumaljakot on ripustettu verhotankoon ja niihin on laitettu peikonlehdet. Peikonlehdet kestävät maljakossa todella kauan. 

Aurinkoista hiihtolomaviikkoa! Kyllä viherkasvienkin nyt kelpaa, kun ne saavat oikein kylpeä auringossa,

Saija//

Huomenna 14.2 vietetään Ystävänpäivää. Minulla oli ilo saada vieraakseni huippufloristi Pirjo Koppi. Pirjo on menestynyt kukkasidonnan kilpailuissa ja kiertääkin nykyään maailmaa haluttuna opettajana ja esiintyjänä. Me olemme Pirjon kanssa niinikään tavanneet ensi kertaa kilpailuissa ja sittemmin koulun penkillä kun opiskelimme floristimestareiksi Kempeleessä.

Pirjon kanssa sidoimme tänään ystävänpäiväkimput ja koska Pirjo on Pink Lady hänen kimppunsa on tietenkin pinkki.  Pirjon kimpussa on neilikoita ja mehikasveja, anemonea, ruusua ja vahakukkaa.

Minun valintani oli tähän Ystävänpäivään punainen ruusukimppu. Mukana on myös muutama tummanpuhuva leinikki sekä neilikkaa. Kimpusta on sidottu tiivis ja pyöreä ja se koristeltiin muratin oksalla ja vriesian kukinnolla.

Kaikki eivät ole kuitenkaan punaisia tai pinkkejä ihmisiä ja tässäpä olisi pari vinkkiä heidän ystävänpäiväkimpuksi.

Lila punatähkä eli liatris on tyylikäs ja hauska leikkokukka. Vaikka muoto onkin pitkänomainen, sidoin sen silti pyöreään kimppuun. Kaverina kimpussa on kellomainen kärhö eli clematis, pinkki leinikki, sininen ja pinkki anemone sekä vielä nupullisia magnolian oksia.

Tämä kimppu on keveä ja ilmava henkäys! Unikoiden ohuet terälehdet ja nerinen valkoiset kukat ovat ohuet kuin paperi. Oksat ovat angervon oksia, niihin tulee pienet valkoiset kukinnot maljakossa. Unikon nuppu on tuollainen karvainen ja sisältä paljastuu upea kukka. Kukinto ei kestä montaa päivää, mutta  on sitäkin kauniimpi.

Ihanaa ystävänpäivää kaikille!

 

Saija//

Inspiraatio kukkakimppuun voi tulla materiaalista eli kukista, jostain tietystä kuvasta tai maalauksesta, ihmisestä tai vaikkapa vaatekappaleesta!

Nyt minua inspiroi valtavasti Pietamon kukkalegginsit, joissa seikkailee anemonea, leinikkiä, orvokkia ja helmihyasinttia. Pietamo on vuonna 2016 perustettu tamperelainen vaatemerkki, ompelimo ja kankaiden erikoismyymälä ja mm. nämä legginsit löytyvät Vaatepuusta

Vaatepuuhan taas on järvenpääläinen vaatelainaamo joka ihan pian myös löytyy Helsingistä (ilouutinen kaikille Helsingin kavereille!).

 

Kukkalegginssikimpussa on niiden anemonien lisäksi unikoita, tulppaania ja helmihyasinttia.

Kaikki kukat on vain sidottu spiraaliin ja sidottu kiinni leveällä nauhalla.  

Spiraalikimpun ihan tarkat teko-ohjeet saat maaliskuussa ilmestyvästä kirjassani ”Kukkakirja”. Kerron siitäkin tuonnempana vähän lisää,

Nyt kaunista loppuviikkoa!

Saija//

X